Työturvallisuudesta huolehtiminen on kuin laittaisi rahaa pankkiin

SavingsTuottoa työturvallisuutta parantavalle, tehdylle ja toteutetulle työturvallisuustyölle tulee pikaisesti tai myöhemmin, kun ei olla pois töistä tapaturmien vuoksi. Yhdenkin töistä poissaolopäivän pelkkien palkkakustannusten arvo on helposti 400-500 euroa (jos joudutaan palkkaamaan sijainen + loukkaantuneen kotiin maksettu palkkakulu sekä erikoisjärjestelyt).

Harvoin yrityksissä tulee laskettua, mikä onkaan poissaolon arvo, jos asiakkaan kanssa sovittua työtä ei saada laskutettua ollenkaan ja jos kilpailija nappaa työn ja tekee vuosisopimuksen (siitä juuri meille kuuluvasta työstä). Menetys on useita tuhansia euroja.

Kesätyöntekijöiden ja kaikkien uusien työntekijöiden perehdyttämisen merkitystä työturvallisuuden lisääjänä ei voi liian vähän korostaa! Perehdytykseen panostaminen kannattaa, oman yrityksen maine kohoaa työntekijöiden ja asiakkaiden silmissä samalla euroja säästyy iso pino.

Kuolemaan johtaneet onnettomuudet töissä vähentyneet aikaisempien vuosien varrella merkittävästi, MUTTA työmatkatapaturmat lisääntyvät nyt koko ajan, kun koronan jälkeen yhteiskunta aktivoituu. Valtaosa työmatkatapaturmista sattuu siistissä sisätyössä oleville (palvelu- ja asiantuntijatehtävissä toimiville). Pöljäily työmatkoilla yleistyy….Liikenteeseen on tullut uusi tappaja, sosiaalinen media, eri muodoissaan. Ihmiset keskittyvät autossa muuhun kuin ajamiseen.

Talouden taantumalla on ollut aikanaan positiivisia vaikutuksia työturvallisuuteen. Johtaja Mika Tynkkynen Tapaturmavakuutuslaitosten liitosta (TVL) kertoo, että laman vuoksi monet yritykset paransivat toimintatapojaan, koska ne halusivat karsia ylimääräisiä kuluja – kuten tapaturmakustannuksia.

Yritykset viilaavat toimintatapojaan koko ajan turvallisemmiksi, mikä näkyy positiivisesti tapaturmatilastoissa. Tämä näkyi jo 90-luvun laman ja tuoreempien taantumien aikana. Tietysti laman ja taantumien aikana yrityksissä tehdään myös aiempaa vähemmän töitä, minkä vuoksi vahinkoja sattuu vähemmän.

Näin totesi TVL:n tutkimus- ja analyysipalveluita johtava Tynkkynen. Taloudellinen taantuma selittää Tynkkysen mukaan suurelta osin sen, miksi vakuutuslaitosten korvaamat työtapaturmat vähenivät 2010-luvun alkuvuosina. 2015 suunta kääntyi valitettavasti väärään suuntaan + 2 %, 2016 tapaturmien määrä kasvoi edelleen noin 1 %, 2017 jopa +4,5%, 2018 noin 1 %,  -0,5 % vuonna 2019 ennakkotietojen mukaan. Tapaturmatajuus onneksi kehittynyt parempaan suuntaan koko ajan… Vuonna 2020 työtapaturmien kokonaismäärä oli tilastohistorian alhaisin, ja luku oli 18 prosenttia pienempi kuin 2019. Korona varmasti suurin yksittäinen syy, mutta toivottavasti on muita syitä? Ennustettu kasvu yhteiskunnan avauduttua on valitettavasti toteutunut, kun talous on virkistynyt ja työmatkaliikenne lisääntynyt. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan palkansaajien tekemät työtunnit lisääntyivät viime vuonna vain noin prosentin vuodesta 2020, kun työpaikkatapaturmat lisääntyivät samaan aikaan 6 %

TVL:n ennakkotietojen mukaan etenkin kuolemaan johtaneet työtapaturmat ovat viime vuosina kohonneet, valitettavasti. Työpaikkatapaturmissa kuoli työntekijöitä ja yrittäjiä vuonna 2022 22, 2021 12,  2020 17, 2019 21, 2018 22, 2017 21, 2016 30, 2015 30, 2014  29,  2013  18, 2012 32 työntekijää.  Työmatkalla sattuneissa tapaturmissa kuoli 2015 10, 2014 9 ja 2013 13 työntekijää, mikä oli liki puolet vähemmän kuin vuonna 2012.

Vakuutuslaitokset korvasivat palkansaajille vuonna 2021 110 100,  2020 103 700, 2019  125 529,  2018 126 188 2017 126 991, 2016 118 590 ja 2015 117 908 sattunutta ja yrittäjille 2015-2021 noin    6 500-7 000 työtapaturmaa/v.  Korvatuista tapaturmista noin viidennes sattui matkalla kotoa töihin tai töistä kotiin. Valitettavasti työmatkatapaturmien määrä kasvoi 2021 14,5 %. Työmatkoilla sattuneiden tapaturmien vuoksi oli (v 2017 – 2021) poissaoloja jo enemmän kuin työpaikoilla sattuneissa tapaturmissa. Koronavuosi 2020 oli turvallisempi.

Suurin osa tapaturmista on lieviä vahinkoja – onneksi

Kaikkien alojen yhteenlaskettu tapaturmien määrä tehtyihin työtunteihin nähden nousi hiukan. Tapaturmataajuus oli vuonna 2021 26,4, 2020 24,5, 2019 28,5, 2018 29,1, 2017  29,0,  2016 30, 2015 29,8, 2014 29,2, 2013 29,3 työpaikkatapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden. Aiempien vuosien vahinkotaajuuden lasku selittyy valitettavasti osin etenkin riskialojen, kuten rakennusalan voimakkaalla aiempien vuosien taantumalla. Rakentaminen on toimialoista kaikkein tapaturma-alttein.

Suurin osa työpaikoilla sattuneista tapaturmista on lieviä, kuten pieniä venähdyksiä – onneksi. Noin 10 prosenttia tapaturmista johtaa yli kuukauden työkyvyttömyyteen. Tyypillinen vakava tapaturma on luun murtuma.

Naiset toimivat töissään turvallisemmin – pitäisiköhän miesten ottaa opastukset ja turvallisuusohjeet vakavammin huomioon…

Naisten kuolemaan johtavat tapaturmat ovat harvinaisia. Vuosittain saa surmansa vain 1–2 naista töissä.

Olisikohan mahdollista ennen työn aloittamista tuumailla tuokio, miettiä minuutti, turha kiire pois. Tarkistaa vielä ennen aloittamista epävarmat asiat, onkohan henkilökohtaiset suojaimet ensiluokkaisia, ovatkohan työmenetelmät, -koneet ja käytettävät laitteet työtehtävään soveliaat. Varmistetaanko osaaminen kunnon perehdyttämisellä ja perehtymisellä ja jätetäänkö turha kiireenpito toiseen kertaan. Tehdään työ kerralla oikein ja kunnolla – se on liiketaloudellisestikin järkevintä ja inhimillisesti ajatellen myös ainutkertainen terveytemme säilyy.

You may also like...